En tiedä millä on väliä. Sillä että nauraa vai sillä että on surullinen? Tai voisi myös sanoa, sillä että itkee vai sillä että on surullinen. Sillä mitä sanoo vai sillä mitä on. Sillä että säästää koko talven sitä varten että pääsee reilaamaan kesällä, vai sillä että lähtee ilman rahaa. Ja vielä yks; sillä minne on menossa vai että on matkalla.

Pari vuotta vanhempi kaveri kertoi äsken, että on saanu lapsen. Mietin taas että kuinka mun elämä rullaa paikallaan. Ei sillä että haluaisin lapsen, muttakun haluaisin jotain, ihan mitä vaan.

Kävin tänään pankissa, ja onneksi kassalla oleva nainen ei käyny kyselemää henkilökohtasia kysymyksiä. Niinkun vaikka säästä yms. Luulen myös että pysytyn käydä toimistolla maksamassa työt, pitkän keskustelun jälkeen R:n kanssa mitä se teki ja sanoi siellä. Se ei edes ihmetellyt miten saan siitäkin ongelman. Ehkä se on jo tottunut. Tai onhan sillä usein surulliset silmät, kun se vaikka käy syrjässä puhumassa puhelimessa, tai sanoo puoli lausetta sossuista ja siitä ettei sillä ole rahaa maksaa velkoja.

Hyvää yötä, onni myötä.